ETUSIVU

HAAPASAARI
- Kartta
- Aikataulutiedot
- Osuuskauppa
- Haapasaaren osakaskunta
- Luontoretkeily

Kuvia Haapasaaresta
* Kuvia - Nykypäivä
* Kuvia - Vanhaa aikaa


Haapasaari.net

HAAPASAARI-SEURA RY

ESITTELY
TIEDOTTEET
TOIMINTAKERTOMUS
PUIKKARIPÄIVÄT
JOHTOKUNTA
JÄSENEKSI?
PERINTEITÄ
SEURATUOTTEET
PALAUTTEET
HAAPASAAREN KOULU LASKUTUSTIEDOT

REKISTERISELOSTE

Sivukartta
Linkit ja itäinen saaristomme

2018 © Haapasaari-Seura ry

ARKISTO:

TIEDOTTEET
TOIMINTAKERTOMUKSET

 

Haapasaari-seura ry - Tiedotteet - PUNKKITIETOA

 

OHJE 1/1
Punkkien levittämät infektiot, TBE/Borrelia - niiden ehkäisy ja hoito
Puutiaiset (="punkit") levittävät Suomessa Kymenlaaksossa yleistä borrelioosia sekä myös harvinaista TBE:tä (Tick Born Encephalitis, punkkienkefaliittia). Kymenlaaksolaisten TBE tartunnat ovat kaikki tapahtuneet joko alueemme meren saaristossa tai muualla Suomessa TBE:n riskialueilla. Ns. taigapunkkia Kymenlaaksossa ei ole todettu, mutta Haapasaaressa tavalliset eurooppalaiset puutiaiset levittävät siperialaista TBE-virusta. Borreliaa taas tava- taan koko Kymenlaaksossa, joskin se on 6x yleisempää eteläisessä Kymenlaaksossa.
Punkit viihtyvät parhaiten ajoittain kosteassa maastossa ja pitkässä ruohikossa, mutta myös meren karuissa saarissa ja marja-metsässäkin. Borreliakantajuus punkeissa on yleensä 2 - 6%, mutta voi olla alueellisesti huomattavasti korkeampikin (meillä kantajuutta ei ole tutkittu). TBE-alueilla kantajuus punkeissa riskialueilla on 0.5 - 2% (Haapasaaressa 2%). TBE voi tarttua välittömästi punkin puremast., Borrelian uskotaan tarttuvan vasta punkin oltua ½ - 1 vrk kiinnittyneenä, joten päivittäisillä (tai 2x /vrk) ihon punkkitarkistuksilla ja punkkien poistolla taudin voi ehkäistä. Samoin asianmukainen suojavaatetus punkkimaastossa liikkuessa, lemmikki-eläinten punkki-ehkäisy (varsinkin samassa vuoteessa ihmisten kanssa nukkuvat koirat/kissat ovat riski) ovat tärkeitä ehkäisyssä. Pihalla ruoho kannattaa pitää lyhyenä.
Punkit poistetaan nostamalla punkkipihdeillä, kiertämistä ei suositella. Rasvaan ei punkkia kannata hukuttaa. Mikäli potilas ei itse ole punkkia saanut poistetuksi, tulee terveydenhuollon yksikössä se poistaa vuorokaudenajasta riippumatta (jotta vältyttäisiin borrelialta). Punkin voi
poistaa hoitaja eikä antibioottihoitoa tarvita ellei todeta erythema migrans, jonka hoito on
aloitettava vuorokauden kuluessa toteamisesta, mutta ei tarvetta hoitaa yöaikaan.
TBE rokotusta suositellaan toistuvasti riskialueilla oleilevalle, meillä on ilman muuta aiheen meren saaristossa oleilevalle. Vakavan taudin riski ilman rokotusta lisääntyy iän myötä ja toisaalta alle 3 v:lle THL ei rokotetta suosita. Mantereella merenrannikolla oleilevalle rokotetta myös voi suositella, vaikka varmistettuja potilastapauksia ei ole todettukaan. Rokote kannat-
taisi ottaa hyvissä ajoin ennen punkkikautta, mutta voidaan kesälläkin antaa nopeutetulla aikataululla. Tehoste otetaan 3 - 5 v välein. TBE -rokote ei suojaa borrelialta.
TBE
Punkeista siis riskialueillakin korkeintaan 2% kantaa TBE:tä, puremasta vain osalle tulee tartunta ja vain osalle ensivaiheen oireet ja vielä pienemmälle osalle toisen vaiheen oireet. Yleensä todettu tauti on kaksivaiheinen, ensi tulee epäspesifinen kuumetauti joka muistuttaa
"flunssaa". Osalle tulee 2 – 7 pv oireettoman jakson jälkeen toisen vaiheen oireet, jotka keskushermosto ja perifeerisen hermoston oireita. Nämä oireet on tutkittavan päivystyksenä
erikoissairaanhoidon yksikössä, jatkossa neurologian osastolla. Tässä vaiheessa TBE –
vasta-aineet yleensä ovat positiiviset. Erotusdiagnostisesti kyseeseen tulee useimmiten
herpes-enkefaliitti tai bakteerimeningiitti/-enkefaliitti (usein aloitetaankin näiden spesifinen hoito ennen TBE –vastauksen valmistumista). Itse TBE:n hoito on oireenmukaista. Eurooppalaisessa TBE-alatyypissä pysyvät neurologiset oireet jää noin 10 - 15%, mutta siperialaisessa alatyypissä (mitä todettu ainakin Haapasaaressa) n. 30%.lle.
Hyväksyjä: Kymenlaakson tartuntataudeista vastaava lääkäri Risto Pietikäinen

16.06.2015


OHJE 2/1
BORRELIA
Borrelia kannatta hoitaa mahdollisimman varhaisvaiheessa, joko
erythema migrans vaiheessa tai viimeistään varhaisessa levinneessä vaiheessa (tähän kuuluu myös yleensä
neuroborrelia). Tällöin hoidettuna hoitotulos antibiootein on liki 100%. Kuukausia tai vuosia tartunnan jälkeen todettu myöhäisborrelioosin
hoitotulokset on selvästi huonom- pia ja usein jäljelle jää jälkioireita. Tämän vuoksi erythema migransin hoitoon on päästävä vuoro-kauden kuluessa epäilyn heräämisestä.
Punkit erittävät purressaan hyytymistä ehkäiseviä ja puuduttavia yhdisteitä ja aiheut- tavat puremakohtaan yleensä melko välittömästi pienen ihoärsytyksen (yleensä n. 2cm).
Tämä ei ole erythema migrans, eikä tarvitse antibioottihoitoa.
Itse erythema migrans kehittyy aikaisintaan vasta 5-7 pv kuluttua puremasta, mutta voi
kehittyä usean viikon tai kuukausienkin kuluttua. Ihottuma voi tulla myös eri paikkaan kuin purema, myös eri puolelle kehoa tai eri raajaan ja se voi olla multippelikin.
Yleensä muutos on tasaisen punoittava tai "rengasreunainen" 5-20cm, mutta voi olla hyvinkin suuri. Iho tulee tarkistaa huolellisesti. (Etelä-)Kymenlaaksossa kaikkia "hyönteisen"
puremia joissa ei aiheuttajasta ole varmuutta kannattaa epäillä punkinpuremaksi.
Erythema migransin hoito pitää aloittaa välittömästi kliinisen löydöksen perusteella eikä vasta-aineita kannata ottaa aloittaessa eikä seurannassa.
Ensisijaishoito on amoksilliini 500mg x 3-4 po (yli 100kg, annos 1g x 3), 2(-3)vk.
Penisilliini-yliherkille vaihtoehtona on doksisykliini 100mg x 2 po (yli 100kg: 150mg x 2) saman ajan. Mikäli
hoito viivästyy useita viikkoja, herkästi heti 3vk hoito. Mikäli ihottumaan liittyy yleis-
oireita, 4vk hoito, samoin jos multippeleita ihomuutoksia. Ihomuutosten ei tarvitse antibiootin loputtua olla kokonaan hävinnyt,
lopullinen häviäminen tapahtuu joskus vasta viikkojen/kuukausien kuluessa. Mikäli ym. kumpikaan antibiootti ei sovi, vaihtoehtona kefuroksiimiaksetiili 500mg x 2 po tai atsitromysiini 500mg x 1 po
6 - 10pv (yhteisannos 6 - 10g). Pitkittyneissä/hankalissa tapauksissa voi myös hoitaa iv
keftriaksonilla 3 viikkoa.
Varhaisessa levinneessä muodossa oireet tulee 1-3(-6) kk kuluessa.
Yleisimmät oireet paikkaa vaihtavat nivel-/lihaskivut ja päänsärky, lämpöily ja väsymys. Oireisiin voi liittyä hermo-halvauksia tai keskushermosto-oireita (=neuroborrelioosi). Ihomuutokset
voi uusia tai voi kehittyä lymfosytooma (joka lapsilla usein korvalehdessä ja aikuisia
tavanomaisempi). Suomessa hoitona ensisijaisesti iv keftriaksoni 2g x 1, 3 viikkoa
(lapsilla 2-3 vk). Ulkomailla usein käytetään doksisykliini 100mg x 2 po 4 viikkoa joka olisi toissijainen hoitovaihtoehto.
Vasta-aineet on yleensä tässä tautimuodossa otettu ja koholla (mikäli on kulunut >3kk punkkialtistuksessa ja va:t ovat negatiiviset, tuskin kyse
on borreliasta). Hoidon jälkeen näitä ei tule rutiinisti kontrolloida. Iv hoidon jälkeisen po
hoidon hyödystä ei ole tieteellistä näyttöä, mutta mikäli iv hoidon aikana oireet selkeästi
vähenee mutteivat ole hoidon loppuessa kokonaan hävinneet, voi harkita 1-3 kk po doksisykliinihoitoa 100mg x 2.
jälkioireet voivat muutenkin hävitä kuukausien kuluessa. Keftriaksonin iv-hoidot toteutetaan asuinkunnissa,
Kotkassa kotisairaalassa ja muissa kunnissa kotiutustiimi/kotisairaanhoidon toimesta tai potilas käy infuusioissa terveys-
keskuksessa tai viikonloppuisin tk-vuodeosastolla. Tämä koskee myös yksityisen terveyden-huollon potilaita.
Erikoissairaanhoidossa hoidetaan vain neuroborrelioosi.
Myöhäisborrelian hoidosta ei ole olemassa hoitosuosituksia ja sitä epäiltäessä kannattaa konsultoida infektiolääkäriä Effican konsultaatiopyynnöllä tai puhelimitse.


Hyväksyjä: Kymenlaakson tartuntataudeista vastaava lääkäri Risto Pietikäinen 16.06.2015

 

pdf versio