ETUSIVU
HAAPASAARI
Kartta
Aikatauluista
Osuuskaupasta
Haapasaaren osakaskunta
Luontoretkeily
Kuvia Haapasaaresta
* Kuvia - Nykypäivä
* Kuvia - Vanhaa aikaa
Haapasaari.net
HAAPASAARI-SEURA RY
ESITTELY
AJANKOHTAISET TIEDOTTEET
TOIMINTAKERTOMUS 2021
PUIKKARIPÄIVÄT
JOHTOKUNTA 2022
JÄSENEKSI?
PERINTEITÄ
SEURATUOTTEET
PALAUTTEET
HAAPASAAREN KOULU
LASKUTUSTIEDOT
REKISTERISELOSTE
Sivukartta
Linkit ja itäinen saaristomme
2022 © Haapasaari-Seura ry
ARKISTO:
TIEDOTTEET
TOIMINTAKERTOMUKSET
|
|
Haapasaaren luonto - Luontokohteita
Kohteen esittely
Leveä merenselkä erottaa Haapasaaren rannikosta ja siihen välittömästi liittyvästä saaristoalueesta. Etelässä aukeaa Suomenlahden ulappa, minkä keskellä kohoavat Suursaaren mahtavat ääriviivat. Kalliorantojen edessä on joukko kansallispuistoon kuuluvia pikkusaaria ja luotoja. Muinaiset merenkulkijat antoivat paikalle vesien vaarallisuutta kuvaavan nimen »Perkelschaaren» Perkeleenkarit.
Haapasaari muodosti vuoteen 1975 saakka Suomen pienimmän itsenäisen kunnan. Sen maapinta-ala oli vaivaiset 5 km2 ja ennen liittymistä Kotkaan asukkaita oli reilut sata. Asutusta oli vain pääsaarella. Varsinainen Haapasaari on noin kilometrin pituinen kaksiosainen saari, jonka puoliskot Kylänlahden pohjoispuolella kulkeva, vain 20 metriä leveä hiekkakangas yhdistää toisiinsa. Täällä on kallioiden välisiin laaksoihin muodostunut hieman multaa. Kalastajakylä on rakentunut suojaisan luonnonsataman ympärille. Tiloja reunustavat kiviaidat. Saaren tunnusmerkki on vuonna 1862 rakennettu graniittinen luotsitorni eli puokki.
Aiemmin saarelle houkuttelivat runsaat kala- ja hyljesaaliit, ja parhaimmillaan saarella on ollut vakituista väestöä 303 henkeä vuonna 1920. Nyt elämän talven hiljaisempinakin hetkinä takaavat merivartiostoja puolustusvoimien merivalvonta-asema. Kesällä Haapasaaren kansoittavat vakinaiset kesäasukkaat. Se on myös suosittu päivämatkailukohde.
 |
Haapasaaren tunnusmerkki
on vuonna 1862 rakennettu
graniittinen luotsitorni eli puokki |
Lajisto
Haapasaaren ympärillä kansallispuistoon kuuluvilla ulkosaarilla elää runsas merilinnusto, jonka pesimälajeihin kuuluvat kyhmyjoutsen, merihanhi, valkoposkihanhi, tukkasotka, lapasotka, haahka, pilkkasiipi, tukkakoskelo, isokoskelo, meriharakka, tylli, punajalkaviklo, rantasipi, karikukko, kalalokki, selkälokki, harmaalokki, merilokki, räyskä, kalatiira, lapintiira, ruokki, riskilä, niittykirvinen, luotokirvinen, västäräkki ja kivitasku.
Itse Haapasaaressa pesivä linnusto on varsin köyhä, mutta siihen lukeutuu muutamia mantereisia lajeja. Pesimälajistoa ovat nuolihaukka, lehtokurppa, naurulokki, sarvipöllö, peukaloinen, punarinta, mustarastas, kultarinta, hernekerttu, pensaskerttu, lehtokerttu, pajulintu, hippiäinen, harmaasieppo, sinitiainen, talitiainen, varis ja peippo. Joinakin vuosina myös kirjokerttuja idänuunilintu pesivät saarella.
Harvinaisuutena on tavattu jääkuikka, pikkukajava, pikkutiira, tornipöllö, tunturipöllö, harjalintu, sepelrastas, punakottarainen ja vuorihemppo.
lintu-ja luontoretkeilykohde; retkeilysesonki toukokuu-elokuu
Teksti ja kuvat: Kymenlaakson luonnossa
Lintu- ja luontokohdeopas, tekijä Mikko Pöyhönen
ISBN 952-91-7350-4 (ensimmäinen painos)
Sisältö tekijän luvalla.
2018
|
|
 |